Kun Kawasaki Z H2 julkaistiin niin omat odotukset olivat välittömästi korkealla. Olen ollut pitkään tehonakujen fani ja omassa tallissa on KTM Super Duke 1290R, Kawa iskee samaan genreen ja mekaanisesti ahdettuna. Kaikin puolin jo paperilla kiinnostava konsepti.
Ahdin määrää tahdin
Olen ollut paljon ahdinpyörien kanssa tekemisissä ja konsepti on omassa järjettömyydessään kiinnostava. Moottoripyörässä on olemassa fysiikan laki joka tietyssä kohtaa astuu peliin kun voimaa on reilusti suhteessa painoon. Tämä näkyy yleensä apinan raivona ja luonnollisesti keulimisena. Jonkun mielestä vaarallista ja toisen suupielet se nostaa hymyyn.
Pyörää saa ainakin kahdella eri värityksellä, vihreä on omaan silmään nätimpi ja enemmän perus Kawa muta ei ole huono tämäkään. Myönnän että ajamaan lähtiessä tuli ajoasennosta mieleen edellinen 2018 ajamani Z900 joka on aika samanlainen ajoasennoltaa. Se hämäsikin vähän kun sitten tajusin miten paljon tehoeroa onkaan.
Tehon määrä on brutaali
Ajoasento on aika pysty ja juuri siksi mukava, jos vertaan sitä 1290R Super Dukeen millä menin koeajopaikalle on Kawa jalkojen välissä huomattavasti leveämpi ja siinä istutaan tavallaan syvemmällä kun Kotari on kapeammin ja crossimaisemman oloinen alle.
Ei siis huono mutta selvästi erilainen.
Kaikki on aika toimivaa ja peileistä näkee oikeasti hyvin taakse mikä ei ole prätkissä arkipäivää.
Mutta paskanjauhanta sikseen, onko sitä voimaa?
Voimaa on, Kawa on erikoinen ahdinpyörä, koska Kawasaki Z H2 ahdin on mekaaninen ei siitä ole ahdinpyöristä tuttua viivettä vaan voima tulee todella terävästi, siis TODELLA terävästi. Kawassa on shifteri mikä tulee tarpeeseen koska kytkimen käyttö kovissa lähdöissä keventää todella nopeasti etupäätä mikä taas saa sen tuntumaan vähän rauhattomalta.
Mutta kädet tiukasti tangossa isompaa repien on meno loogist ahtimen aivastellessa. Shifteri saa myös aikaan pientä pauketta mikä on musiikkia korville. Koeajopyörässä on Akrapovicin vaimennin mikä tuo todella makean äänimaailman. Ainoa miinut vaimentimestä tulee isosta koosta. Mutta tässä kohtaa määräykset tuovat omat haasteensa ja siksi koko on iso, väri sentään on musta!
Ahtopaineita ei ilmoiteta ja mittaristo näyttää sen muina määreinä joten en ala sitä spekuloimaan mutta mekaaninen ahdin on kyllä moottoripyörään todella toimiva konsepti. Lyhyessä pyörässä pakokaasuahdin tekisi sen että se potkisi itsensä arvaamattomasti pystöön kun nyt teho tulee todella rajusti mutta silti siististi.
Kawan speksit
- Teho 147,1 kW {200 hv} / 11000 min
- Maksimivääntö 137 Nm / 8500 min
- 998 cm³
- Paino tankattuna 239kg
- Hinta 24 490,-
Hinta sijoittuu aika linjaan kilpailijoidensa kanssa. Ducati Streetfighter on kalliimpi mutta Super Duke taas aika liki samassa linjassa.
Näkymät ohjaamossa
Mittaristo on selkä ja samoin toimintojen säätö vasemman käden peukalolla on loogista eikä vaadi ohjekirjan lukemista.
Kawasaki Z H2 on normaalissa ajossa pelottavan tavallinen ja sen vuoksi yksi niitä pyöriä minkä kanssa kokemattomalle voi aidosti käydä vahinko jos kahvan vääntää auki tietämättä mitä sieltä on tulossa. Koeajopyörässä oli Akran putki joka osaltaa lisää sitä meteliä joka kertoo tulevasta menosa mutta taas vakiorännillä pyörä on kaiken lisäksi aika äänetön mikä on omiaa kannustamaan rajojen ylittämiseen.
Kenelle Kawasaki Z H2 sopii
Kawa sopii kokeneelle vetomiehelle joka sitä käyttää myös joskus radalla, voima tulee rajusti mutta silti siististi joten radallakin peli menee varmasti ilman ”oho”- hetkiä. Lisäksi toki myös taajamanopeuksissa pieni putkiston paukuttele aiheuttaa hymyjä ja pyörä on todella helppo ajaa myös ihan normaalisti.
Koeajopyörä: www.biketeam.fi
