Testissä Triumph Street Twin
Palataan vuoteen -74, silloin tapahtui monta huikeaa juttua. Mainittakoon vaikka että junaliikenne Forssan ja Humppilan välisellä yksityisellä, 23 kilometrin pituisella kapearaiteisella rautatiellä päättyi, lisäksi minä synnyin tona vuotena. Omat ensimmäiset muistikuvat moottorilla liikkuvista 2-pyöräisistä ovat näin -70 luvun loppupuolelta. Silloin pyörät olivat tuutti-Hondaa ja muita vastaavia ton aikakauden laitteita. Mutta muistan ne selvästi katukuvassa kun niitä ihastelin.

Tässä koeajossa oli oma viehätyksensä se miten nostalgisen mutta samalla tähän vuoteen kasvonsa pessyttä laitetta olen lähdössä ajamaan. Tällä kertaa oli ehkä jopa vähän väärä asu kun varustus oli Alpinestarsin nahkatakki ja umpikypärä, mieluummin se olisi voinut olla vanha rotsi ja avokypärä höystettynä tyylikkäillä aurinkolaseilla. Mutta asiaan. Jos ei ole vielä tullut selväksi niin pyörän ulkoasu miellyttää itseäni aivan mielettömästi. Koeajoreitti oli jo pelkän ulkonäön perusteella valittu, pientä mutkaista tietä fiilistelleen.
Kyytiin istumaan ja peli tulille. Ohjaamo on selkeä eikä nappuloiden sekamelskaa ole fiilistä pilaamassa. Perustoimintojen lisäksi näytön funtioita vaihdetaan vasemmalla peukalolla, tripit, kulutus, luistonesto pois jne jne. Selkeäkäytöinen iso näyttö, kierroslukumittaria ei ole mutten sitä testin aikana osannut kaivata kuin mielenkiinnosta. Tanko tuntui aavistuksen kapealta pitkäkätiselle 183 senttiselle mutta siten osin johtui siitä että ennen testiä ajoin leveästongaisella enskalla, en siis alkaisi tankoa vaihtamaan. 900-kuutioinen rivikakkonen antaa kivat murinat jo vakioputkillakin ja mainittakoon että Triump Street Twin on mahdollista varustaa vaikka ja millaisella lisäherkulla jota Triumph tarjoaa järkihintaan. Hyvä pyörä myös sellaiselle joka haluaa kevyesti rakennella pyörästään omannäköistään.

Istuinkorkeus on 750mm joten pyörä soveltuu myös lyhyemmälle kuljettajalle muttei taas ole yhtään ahdas pidemmällekään, oman varteni pituus on siis sen 183cm ja asento löytyy hyvin. Laatikko on 5-vaihteinen ja vääntöä löytyy 80Nm, kone vääntää nätisti jo alhaalta eikä ole niin kauheasti väliä mikä vaihde on sisällä normiajossa. Ajaminen on helppoa ja kone toimii hyvin laatikon kanssa. Ohittaminen norminopeuksissa ei vaadi pienemmälle pykältämistä vaan vääntö riittää hienosti. Pyörä on huomattavan kevyt käsitellä joten siinä mielessä ulkonäkö hämää että mutkapätkillä halutessaan voi mennä todella vauhdikkaastikin ilman että käytös sekoaa. ABS ja luistonesto auttavat sitten jos vaikkapa muulla kuin kestopinnoitteella perä käy levottomaksi.

Mutkapätkillä meno on sellaista kuin ulkoasu antaa kuvitellakin, rauhallista nautiskelua tasaisen murinan säestämänä. Mutta ei tämä olisi testi jos ei sitä motariakin kokeiltaisi. Toki pitää muistaa että pyörä on täysin naku mutta itse käytös moottoritiellä on varsin ok, pyörä kiihtyy täysin riittävästi jotta ohittelu on jouhevaa ja maisema vaihtuu.

Matkustajan kanssa pyörää ei kokeiltu mutta satulan muotoilu tekee sen että matkustaja istuu ihan aavistuksen korkeammalla mikä aina rauhoittaa kyytiläisen asentoa kun siitä tulee hiukan etukeno, uskoisin että pikku päiväretket menevät hyvin myös kyytiläisen kanssa.

Mutta sitten se oleellinen kysymys: Kenelle Triumph Street Twin sopii tai on tarkoitettu? Oikeita vastauksia on useita ja se voisi olla esimerkiksi itseni kaltainen fiilistelijä joka haluaa pelin joka tuo nuoruusvuodet mieleen, se voi olla myös aloitteleva motoristi joka haluaa helpon ja kevyen moottoripyörän, sellaiseen tämä on ehkä parhaimmillaan ja ei unohdeta hintaa, pyörä maksaa 12,990,- joka on järkevä hinta uudesta huolettomasta moottoripyörästä takuun kera.
Lisäksi valmistaja tarjoaa monenlaista palikkaa jolla pyörää voi personoida niin oman pyörän saa kivasti erottumaan muista. Itse ajan paljon työmatkoja ja käyn hoitamassa arkisia asioita moottoripyörän kanssa, oma ZX-10R Kawasaki ei ole kaupungissa tähän ihan optimi, kun taas Triumph Street Twin on juurikin loistopeli kaupungissa, lyhyillä matkoilla, pikkuteillä ja pyörityksessä. Laaja vääntökäyrä tekee pyörästä mukavan ajaa niin kaupungissa kuin pikku siirtymillä. Lisäksi maltillinen teholukema tekee sen että vakuutusmaksut pysyvät järkevänä. Tämä on yksi iso asia mikä kannattaa ottaa moottoripyörää ostaessa huomioon.
Yhteenvetona voisin sanoa että moottoripyöräkauppa tarvitsee tälläisiä tuotteita, kyse ei ole äärikyykystä mikä kulkee tehtaan paketista 300km/h, tämä ei myöskään ole välttämättä pyörä millä ajetaan 2 päällä Euroopan tuornee, niihin on omat laitteensa. Mutta Triumph Street Twin on helppo ja edullinen pyörä jolla voi aloittaa harrastamisen tai fiilistellä iltaisin rantateitä ja kahviloita. Itse lukeudun kahvilaraasereiden faniksi ja sellaiseen tässä on tehtaan tuote.
Oleelliset speksit:
- Moottori: 900-kuutioinen nestejäähdytetty rivikakkonen
- Vaihteisto: 5-vaihteinen
- Teho: 55 hevosvoimaa
- Vääntö: 80Nm
- Kulutus: 3,7 litraa satasella.
- ABS-jarrut
- Ajotietokone
- Luistonesto.
Suosittelemme ehdottomasti koeajamaan ja muodostamaan oman mielipiteen pyörästä. Kiitos testipyörästä Biketeam Raisio.